Jos 2000-luvulla pikavippi oli nopea keino saada rahaa, tilanne ei 2020-luvulla ole enää sama. Jatkuvat lakimuutokset ja kiristyneet vaatimukset pikavippialan toimijoita kohtaan, ovat tehneet kannattavasta lainaustoiminnasta hankalaa. Viimeisin niitti pikavippialan yrityksiä kohtaan oli Covid-19-pandemiasta aiheutuneet rajoitukset. Kyse on 31.12.2020 asti voimassa olevasta lakimuutoksesta, jossa kuluttajaluotoille asetetaan tilapäinen 10 prosentin korkokatto ja suoramarkkinointikielto. Rajoitus ei koske luottokortteja tai osamaksusopimusten kaltaisia hyödykesidonnaisia luottoja.
Viranomainen pyrkii tällä muutoksella ehkäisemään kansalaisten ylivelkaantumista poikkeusaikana. Useat asiantuntijat ovat kritisoineet lakimuutosta, argumentoiden sen vain lisäävän ylivelkaantuneiden määrää. Todennäköisesti uusi tilapäinen säännös aiheuttaa velkapyramidin romahtamisen varhaisessa vaiheessa. Tämä puolestaan on seurausta siitä, että monesti pikavipit ja niin kutsutut korkea korkoiset kulutusluotot ovat olleet velkaantuneen henkilön viimeisempinä oljenkorsina, välineenä maksaa aiempaa velkaa takaisin. Nyt kuluttajaluottoja myöntävien tahojen ei ole enää kannattavaa myöntää lainaa tällaisille henkilöille ja velkaantumisen noidankehä päättyy nopeammin maksuhäiriömerkintään tai -merkintöihin.
Korkokattoja on määrätty vippeihin myös 2019 ja 2013
Korkokatot eivät ole uusi keksintö poliitikoilta. Korkokattoja on otettu käyttöön myös 2013 ja viimeisimmäksi 2019. Esimerkiksi vuoden 2013 lakiuudistus, jossa asetettiin 50 % todellisen vuosikoron korkokatto alle 2000 euron lainoille, johti siihen, että entisten pienlainojen sijaan lainattiin yhä suurempia summia yhä velkaantuneimmille henkilöille. Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Suomen Pienlainayhdistys koitti lakimiestensä avulla useaan kertaan näyttää lakimuutoksen tulevat vaikutukset toteen.
Maksuhäiriöisten määrä vain jatkaa kasvuaan
Kaikista muutoksista huolimatta, suomalaisten velkaantuminen ja maksuhäiriöisten määrä on jatkanut kasvuaan. Maksuhäiriömerkinnän omaavia kansalaisia on tällä hetkellä joukossamme yli 390 000. Jatkuva maksuhäiriöisten määrän kasvu, kertonee omaa tarinaansa siitä, että velkaantumisen juuret eivät ole pikavipeissä tai kulutusluotoissa, vaan jossakin aivan muualla. Jo 2010 oli selvää, että häviävän pieni määrä asiakkaista otti vain pikavippiä. Taustalla saattoi usein olla peliongelma, luottokorttivelkaa, asuntolainoja ja osamaksusopimuksia.

Pikavippi – Kaiken pahan alku ja juuri?
Pikavippejä vastaan on ollut aina helppo asettautua ja puhumalla negatiiviseen sävyyn tästä ainutlaatuisesta suomalaisesta keksinnöstä, on kalasteltu niin ääniä vaaleissa kuin olkaan taputuksia cocktailkutsuilla. Niistä on tehty kollektiivinen sylkykuppi ja syy lähes kaikkiin yhteiskunnan negatiivisiin ilmiöihin. Pikavippitoiminnan rajoituksilla on kuitenkin ollut massiiviset vaikutukset myös monen muun alan työllistämiseen, ei vähiten esimerkiksi markkinointialan yrityksiin. Onneksi nyt vihdoin 2020 keskustelu esimerkiksi Veikkauksen monopolista rahapeleineen ja ongelmineen, joita pelaaminen aiheuttaa joillekin, on noussut otsikoihin. Toki vasta paljon sen jälkeen kun pikavippi toiminta on saatu kitkettyä Suomesta ja liiketoiminnat siirrettyä muihin maihin työllistävine vaikutuksineen.
Pikavippialan yrittäjien arvostus
Itse arvostan pikavipin keksineitä ideanikkareita sekä kaikkia alan yrittäjiä. Jos kansalaistemme joukossa olisi enemmän yhtä sinnikkäitä ja kekselijäitä kuin pikavipparit, näyttäisi Suomen kansantalous todennäköisemmin paljon positiivisemmalta kuin nyt. Toki tuottokin toiminnasta on kautta aikojen ollut hyvä, mutta ilmaiseksi se ei näille yrittäjille ole tullut missään vaiheessa. Muistutettakoon tässä vaiheessa myös, että lainan antaminen henkilölle, joka ei maksa sitä takaisin, tuskin on kenelläkään kovin hyvä business.